Urheilijoiden syömishäiriöiden ja häiriintyneen syömiskäyttäytymisen esille tuominen ja hyväksyminen on paranemisen alku.
Tämän vuoksi ei saada menestyneitä aikuisurheilijoita, koska kompastutaan nuoruus ja huippu-urheiluun valmistavaan vaiheeseen terveysongelmien vuoksi. Tulostaso jää huomattavasti siitä, mihin yksilöllä olisi ollut potentiaalia.
Ennaltaehkäisy olisi kaiken A ja O ja se alkaa informaatiolla, jatkuu oikealla ohjauksella ja kaiken kattona on oikea ASENNE. Tavoite on kirkastettava; tavoitellaan pitkäaikaista huippu-urheilu-uraa ja aikuishuippuja. Terve nuoruus ja oikea-aikainen kehitys ovat sen alku ja juuri. Ja vaikka ei tavoteltaisi aikuishuippuja, emme varmasti halua tällaisia kauaskantoisia, loppuiän vaikuttavia terveysongelmia.
On rakennettava järjestelmä, joka todella ehkäisee näitä. Tuen on oltava lähellä. Kaikki lähtee valmentajien, perheiden, urheilujärjestelmän ja yhteiskunnan oikeasta asenteesta.
Alla linkki YLE Urheilu syömishäiriö kirjoitukseen 01.07.2017 sekä ote jutusta.
Erikoislääkäri huolissaan jo pitkään
Naisurheilijan kolmio ei ole uusi oireyhtymä. Ongelma on yleinen etenkin kestävyys-, painoluokka- ja estetiikkalajeissa. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo muistaa vastaavia tapauksia jo omalta juoksu-uraltaan 1980-luvulta.
- Silloin ajateltiin vielä, että on normaalia, ettei kuukautisia tule. Ettei voi olla huippu-urheilija, jos ei ole posket lommollaan ja on kuukautiset, Uusitalo kertoo.
Varhaisimmillaan hän on tavannut ensimmäisiä viitteitä oireyhtymästä jo kymmenvuotiailla. Keho menee energiavajeen takia säästötilaan, ja yksi säästökohteista ovat kuukautiset. Kuukautisten viivästyminen puolestaan hidastaa luuston kehittymistä, mikä taas altistaa urheilijan rasiturmurtumille.
Jos ongelmat jatkuvat pitkään, niiden korjaaminen voi viedä vuosia aikaa.
- Suurin syy urheilijan menestymättömyyteen ovat päivät poissa treenistä ja urheilusta, Uusitalo muistuttaa.
Saga Yli-Hannuksela yritti tulla toimeen pienellä energiamäärällä pitkään. Valmentajaisä huomasi kuitenkin vähenevät voimat eikä päästänyt tytärtään enää painisalille. Voimistelu kuitenkin jatkui ja treenikertoja tuli koko ajan enemmän. Saga heräsi salaa aamuyöllä lenkille, jottei perhe saisi tietää. Koulussa hän saattoi välitunnilla käydä tekemässä lihaskuntoharjoituksia vessassa, joskus jopa kesken tunnin.
- Yleensä nämä ongelmat tulevat hyvin motivoituneille ja tunnollisille henkilöille. Pitää suorittaa omat tehtävänsä viimeisen päälle eikä mistään voi antaa periksi. Palautumisaikaa ei jää ollenkaan, ja saatetaan pihistää jopa yöunista, Uusitalo selvittää.
Muissa maissa osataan paremminSuo, kuokka ja Jussi. Luterilainen työmoraali. Naisurheilijan kompastuskivissä on kaikuja suomalaisesta yhteiskunnasta laajemminkin. Aina pitää tehdä kaikki mahdollisimman hyvin ja vielä vähän päälle.
- Heräsin rippileirillä miltei joka aamu ennen seitsemää. Juoksin 13 kilometrin lenkin, tein lihaskuntoa ennen kuin piti kiiruhtaa suihkuun ja aamupalalle. Eihän se haitannut, kun vatsalihaksia, kyykkyhyppyjä ja punnerruksia pystyi jatkamaan suihkussakin, Saga kertoo.
Kilpakävelijä Taika Nummi kertoi vastaavanlaisista tottumuksistaan Helsingin Sanomille(siirryt toiseen palveluun). Lepo oli hänelle ajanhukkaa, kuten se on monelle muullekin suomalaisurheilijalle. Jotkut kokeneemmatkin urheilijat pitävät jopa saavutuksena, jos lepopäiviä on kauden aikana tai sen jälkeen mahdollisimman vähän.
- Usein ongelmien takana ei ole harjoittelun määrä, vaan se, kuinka paljon palautellaan. Unohdetaan helposti syödä ja nukkua. Niista saa aina sanoa urheilijoille, erikoislääkäri Uusitalo sanoo.
Meillä on mennyt hukkaan paljon urheilijoita, joiden kehitys on pysähtynyt loukkaantumis- tai ylirasituskierteen tai ravinto-ongelmien takia.
SUL:N KÄVELYVALMENTAJA JANI LEHTINENMonet muut maat ovat Uusitalon mukaan tutkitusti edellä Suomea näiden ongelmien hoitamisessa. Tilanteen myöntää myös Suomen Urheiluliiton kävelyvalmentaja Jani Lehtinen, joka järjesti yleisurheilun kestävyyslajien nuorille naisille vastikään luennon aiheesta.
- Paljon on tekemistä vielä, mutta tämä on yksi sellainen asia, jossa pystymme paljon kuromaan kilpailuetua kiinni, kun nyt olemme jäljessä, Lehtinen sanoo.
Tukiverkosto lähelle urheilijaa